Kokkien valintojen eettiset periaatteet

Nämä periaatteet ovat yleiset, eli koskevat sekä leiri- että viikonloppukokkeja. Eri kohtien keskinäinen painotus riippuu tapahtumatyypistä. Nämä periaatteet koskevat vain pääkokkien palkkausta. Apukokkauksia ei oteta kauden sisäisiä kokkausmääriä laskettaessa huomioon, mutta apukokin tuomat lisäresurssit pääkokille voidaan ottaa pääkokin rekrytoinnissa huomioon.

1. Minkälaisilla kriteereillä kokki rekrytoidaan?

Kokkien rekrytointiin vaikuttavat seuraavat asiat (järjestys vaihtelee kokkausolosuhteiden ja muiden kokkaustehtävään liittyvien haasteiden mukaan):

• Kokin sijainti kokkauspaikkaan nähden
• Ei ole tällä ”kaudella” kokannut paljoa
• Kokemus kokkaamisesta tai kuvaus kyvyistä
• Autollisuus/ajokortillisuus (auton merkitys vaihtelee paikan mukaan)

Esimerkiksi autollisuus on olennaisempaa jos tiedetään että tiimillä ei ole autoa, kokkauskokemus olennaisempaa jos paikka on vaikea, tai ruokavaliot on vaikeita, jne. Tärkeysjärjestys määritetään erikseen leirin tai viikonloppukokkauksen mukaan. Kausi tarkoittaa käytännössä alkuvuotta, kesää tai loppuvuotta. Kokin etäisyys kokkauspaikasta pyritään minimoimaan niin ekologisista kuin taloudellisista ja mukavuudellisistakin syistä, mutta kokin sijaintia ei voida yksinään pitää syynä olla sijoittamatta kokkia mihinkään tapahtumaan. Kokki saa halutessaan tehdä työnsä palkkiotta, mutta valintakriteerinä tätä ei käytetä. Koemme, että tehdystä työstä on ansaittu palkka emmekä halua luoda tilannetta, jossa kukaan kokisi tarvetta ilmoittautua palkattomaksi kokiksi ylipäätään päästäkseen kokkaamaan. Kokin sosiaalisille taidoille ei anneta erikseen painoarvoa, sillä ei ole mahdollista saada tasapuolista kuvaa kokkien sosiaalisista taidoista, eivätkä ne ensisijaisesti kokkaamiseen liitykään. Kokeilta kuitenkin edellytetään yhteistyökykyä niin tiimiläisten kuin leiriläistenkin kanssa, joten poikkeus voidaan tehdä, jos kokista tulee asian suhteen erityisen negatiivista palautetta.

Kokista saatu varsinaiseen tehtävään liittyvä aiempi positiivinen palaute katsotaan valintoja tehdessä eduksi.

2. Miten ja keille avoimista paikoista tiedotetaan?

Kokit pyritään sijoittelemaan kokkien ilmoittautuessaan antamien tietojen perusteella. Leiri-, koulutus-, ja jatkoleirikokeiksi haetaan yhtenäistetyllä haulla. Muihin yksittäisiin tapahtumiin haetaan kokkeja tilanteen mukaan sähköpostilistalla, sosiaalisen median kautta tai suoralla yhteydenotolla.

Sähköpostilistaa mainostetaan vähintään kerran vuodessa. Kiiretapauksissa muiden kriteerien ohessa myös ilmoittautumisnopeus vaikuttaa, hätätilanteissa kokkeja saatetaan joutua etsimään myös puhelimitse kokeista, jotka ovat ilmoittautuneet käytettäväksi hätätilanteissa. Protun nettisivuilta löytyy myös ohjeet kokiksi lähtöön, sekä kokkityöryhmän yhteystiedot. Ensisijaisesti kokkaamaan sijoitetaan vain ajallaan hakeneita kokkeja. Kokkeja, jotka eivät ole ilmoittautuneet ollenkaan ei pyydetä kokkaamaan, ellei tilanne vaikuta siltä, että ilmoittautuneista ei kokkeja löydy.

Kokkien sijoittamisen aikataulu menee alustavasti seuraavasti, ellei kokouksella päätetä muuta aikataulua (kaikista aikatauluista ja niiden muutoksista tiedotetaan kokkeja): Leirikokkaamaan kiinnostuneita kerätään kokkien sähköpostilistalle sitä mukaan kun osoittavat kiinnostustaan. Tammikuun lopussa ilmoitetaan kesäkokkaamiseen haku helmikuun ajaksi auki. Maaliskuun 1. suljetaan ilmoittautuminen, ja maaliskuun alkupuolella, hyvissä ajoin ennen tiimien aikataulutoivelomakkeiden viimeistä palautuspäivää, sijoitetaan kokit alustavasti leireille ja ilmoitetaan valinnoista. Tätä seuraavina viikkoina varmistetaan kokit leireille ja tarvittaessa jälkirekrytoidaan uudet kokit peruneiden tilalle. Perumisuhan alla oleville leireille ei sijoiteta kokkia ennen leirilistan lopullista varmistumista. Talven koulutuskokkaukset hoidetaan vastaavasti kahdessa erässä. Viiden ensimmäisen viikonlopun kokkien haku tapahtuu marras-joulukuussa ja kokit sijoitetaan mahdollisimman pian haun jälkeen. Loppuihin tiimikokoamisia edeltäviin viikonloppuihin saa hakea kokkaamaan vastaavasti tammikuun alkupuolella, kokit sijoitetaan mahdollisimman pian haun jälkeen. Tiimikoulutuskokit sijoitetaan huhtikuussa. Tiimikoulutusten vähäisestä määrästä johtuen ei suoriteta erillistä hakua ellei tarvitse. Ensin siis tunnustellaan alkuvuoden kokkien kiinnostusta ja aikatauluja kokkaamaan, tarvittaessa haetaan lisäkokkeja kokkilistalta epämuodollisemmalla haulla.

Muut viikonlopputapahtumat koko alkuvuoden ajalta hoidetaan ensisijaisesti saman kevään haun pohjalta, ellei tapahtumanjärjestäjiltä tule erityistoiveita tämän vastaisesti (lähinnä tilanteessa, jossa tapahtumanjärjestäjät ovat itse etsineet kokin ja haluavat hyväksyttää tämän kokkivastaavilla).

Syys- ja talvileirien osalta kokiksi ilmoittautuminen sulkeutuu 31.8. Muuten syksyllä kokit sijoitetaan epämuodollisemmin, kokkilistalta kysytään sähköpostilla yleistä kiinnostusta kokkaamaan syksyllä ja annetaan esimerkiksi ilmoittautumisjärjestyksessä kokkauksia.

3. Millä periaatteilla kokkityöryhmän jäseniä voidaan palkata kokeiksi ja kuka toimii työryhmäläisen esimiehenä tämän toimiessa kokkina?

Kokkityöryhmäläiset ovat samassa asemassa muiden kokiksi hakeneiden kanssa. He kuitenkin pyrkivät kokkaamaan vähintään kerran vuoden aikana säilyttääkseen kosketuksen hommaan. Tällöin kokkityöryhmäläinen saatetaan sijoittaa ohi jonkun, joka on muuten tasa-arvoisessa asemassa ryhmäläisen kanssa. Kokkityöryhmän jäsenille pyritään takaamaan kolme kokkausta vuodessa, välttäen kuitenkin suosimista. Kaikkien kokkien esimiehenä toimii kokkityöryhmän puheenjohtaja. Puheenjohtajan ollessa itse
kokkina toimii tilanteen mukaan joko leiri- tai koulutuskokkivastaava tämän esimiehenä. Tässä esimiehen velvollisuuksina on lähinnä antaa kokille tarvittaessa virallinen huomautus tai viime kädessä purkaa työsuhde. Muutoin kokin ja esimiehen (ja kokin ja järjestön) välissä toimivat tilanteen mukaan leiri- tai koulutuskokkivastaava, tai kokkitukihenkilö, jotka hoitavat muun yhteydenpidon kokkeihin, ja ottavat yhteyden tarvittaessa ryhmän puheenjohtajaan.

4. Kerätäänkö kokkien toiminnasta palautetta, miten sitä hyödynnetään ja kuinka kauan säilytetään?

Koulutus- ja leirijaosto keräävät tiimeiltä palautetta kokeista, näitä seuraavat kokkityöryhmän koulutus- ja leirikokkivastaavat. He kokoavat palautteiden pohjalta tiivistelmän, jonka esittelevät muulle työryhmälle. Akuuttia toimintaa vaativat tilanteet (esim. kokin toiminnallaan aiheuttamat tapaturmat) käsitellään koko ryhmän kesken mahdollisimman nopealla aikataululla. Kokeilta itseltään kerätään myös palautetta omasta
toiminnastaan. Palautteen pohjalta kehitetään niin ryhmän, kuin kokkienkin toimintaa. Palautteet käydään läpi kaksi kertaa vuodessa (koulutus- kevään ja leirikesän jälkeen), jolloin niistä kerätään olennaisimpia asioita, tämän jälkeen palautteet tuhotaan.

Palautteiden tiivistelmät säilytetään enintään kahden vuoden ajan. Palautteita voidaan käyttää apuna kokkien sijoittamiseen. Mahdollisen negatiivisen palautteen esille tuomia asioita käydään läpi kokin kanssa, ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä (esim. seuraavana vuonna kokonaan sijoittamatta jättämistä) harkitaan tapauskohtaisesti. Palautteen keräämiseen on valmisteltu neljä eri palautelomaketta, kaksi leirejä varten, ja kaksi koulutuksiin, sekä osin muihin viikonlopputapahtumiin. Koulutustiimiltä kerätään koulutuspalautteen yhteydessä palaute, leiritiimiltä leiripalautteen. Kokit saavat halutessaan täyttää oman palautelomakkeensa kokkaamisen jälkeen, mihin heitä rohkaistaan.

Koulutuspalautteita sellaisenaan seuraa koulutuskokkivastaava, leiripalautteita leirikokkivastaava. Muille ei näytetä alkuperäistä palautetta, ja palautetiivistelmät ovat vain kokkityöryhmän sisällä nähtävissä. Sisällöistä voidaan antaa pyydettäessä tietoa työvaliokunnalle ja muille hallituksen päätöksen mukaan. Kaikkia kokkeja tiedotetaan palautteenkeruusta kokkilistan kautta aina kauden aluksi (siis ennen kuin palautetta aletaan kerätä).

5. Miten varmistetaan tasapuolinen valinta kokkien palkkauksessa ja valinnassa?

Kokkeja sijoitellessa käytetään yllä mainittuja kriteerejä. Jos kriteerien pohjalta löytyy useampi kuin yksi sijoitettava kokki, valitaan arvalla. Hakeneet kokit siis sijoitetaan tapahtumakohtaisesti soveltuvuusjärjestykseen niin pitkälle kuin mahdollista. Jos saatavilla olevien tietojen pohjalta ei voida valintaa puhtaasti tehdä, käytetään arpaa. Arpoja voidaan painottaa siten, että esimerkiksi varmistetaan ainakin osan ensikertalaisista kokeista pääsy.

Valintoihin eivät vaikuta:

• Sukupuoli
• Kokin henkilökohtainen tilanne (esim. taloudellinen)
• Halukkuus kokata ilmaiseksi
• Kokin persoona
• Kokin halukkuus ryhmäytyä tai pysyä erillään

Valintoihin osin vaikuttavat:

• Ikä, pääkokin on oltava täysi-ikäinen, apukokin leiri-iän ylittänyt
• Asuinpaikka, katsotaan eduksi jos on kokkauspaikkaa lähellä, mutta se ei ole valintakriteeri
• Aiempi kokkauskokemus Protussa, kuluvalla kaudella pyritään jakamaan kokkauksia tasaisesti kokille jolloin aiempi sijoitus kauden sisällä heikentää mahdollisuutta uuteen sijoitukseen, toisaalta erityisesti leirikokeilta edellytetään kokemusta aiemmilta vuosilta ennen kuin sijoitetaan useammalle leirille

Jaostot ja muut tapahtumanjärjestäjät saavat halutessaan etsiä itse kokin. Tällöin edellytetään, että kokki hyväksytetään kokkivastaavalla, yleensä kokkiehdotukset hyväksytään sellaisenaan. Mikäli jaostot toivovat ilmaista kokkia, tulee heidän itse etsiä sellainen.