Otamme Protussa kiusaamisen, häirinnän sekä muut turvattomuutta ja epämukavuutta aiheuttavat tapaukset vakavasti.

• Jos kohtaat protuleirillä, koulutuksessa tai muussa Protun toiminnassa epäasiallista käytöstä, puhetta tai muuta toimintaa, josta sinulle on jäänyt epämukava tai epävarma olo, voit ilmoittaa Protulle asiasta tällä lomakkeella (myös anonyymisti), sähköpostilla tai suoraan jollekulle alla olevista henkilöistä soittamalla, tekstiviestillä tai whatsappissa.
• Prometheus-leirin tuki ry:n häirintäyhdyshenkilöinä toimivat:
  • Sisu Kiuru 040 512 0507
  • Heini Sutela 040 610 1924
  • Viima Heikkilä 040 659 5530
  • Romeo Keijupuro 040 162 8338
  • Alex Oksanen 040 356 2986
• Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@protu.fi ja kaikki häirintäyhdyshenkilöt tavoitat osoitteella hairintailmoitus@protu.fi

Turvallisemman tilan periaatteet ja ohjeet häirintätilanteissa

Protussa toimivalla on oikeus tuntea olevansa turvassa sekä kunnioitettu. Protussa toimiva arvostaa muita, ei kiusaa, väheksy tai syrji. Jokaisella protulla ja sen toimintaa lähellä olevalla on oikeus siihen, että järjestön toimivaltaan kuuluvat häirintätapaukset käsitellään asianmukaisesti.

Kaikkeen häirintään on puututtava. Häirinnän herättämät tunteet ovat yksilöllisiä. Häirintää voi tapahtua tahattomasti ja kertaluonteisesti. Se voi olla yksilöiden välistä tai ryhmän tasolla toteutuvaa. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän ja häirinnän, toisen ihmisarvoa loukkaavan käytöksen sekä halventavan, vähättelevän, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin luomisen. Häiritsevä käytös ilmenee eleistä some-viesteihin. Se voi olla väärän tiedon levittämistä tai suoraa toiseen ihmiseen tai ryhmään kohdistuvaa käytöstä. Eristäminen, syrjiminen, vakavat laiminlyönnit ja vallan väärinkäyttö ovat myös epäasiallista toimintaa.

Tasa-arvolaissa kielletään seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä. Seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Kiusaamisella pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista joko kehollisesti tai henkisesti. Kiusaaminen on rikos, kun se täyttää laittoman uhkauksen, kunnianloukkauksen, pahoinpitelyn tai avustamisen ja yllyttämisen kriteerit.

Jokainen protu on vastuussa omalla toiminnallaan järjestön turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä ilmapiiristä. Kaikki eivät ole ystäviä keskenään, mutta kaikkien kanssa on pystyttävä asialliseen yhteistyöhön ja kaikkia kohtaan on käyttäydyttävä hyvien käytöstapojen mukaisesti. Voit omalta osaltasi tukea yhteistä hyvinvointia vaalimalla Turvallisemman tilan -periaatteita.

1. Pyydä anteeksi, jos olet loukannut muita. Erehtyminen on sallittua.
2. Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa, itsemääräämisoikeutta sekä rajoja. Älä koske toista ilman lupaa. Muista huomioida myös oma tilan ja rauhan tarpeesi.
3. Älä pilkkaa, ivaa, halvenna, syrji tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi. Kohtaa itsellesi vieras ennakkoluulottomasti ja oppimisen mahdollisuutena.
4. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, älystä, osaamisesta, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä.
5. Älä katso sivusta, jos todistat häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Lue häirintätilanteiden käsittelyn ohjeista tarkemmin, miten voit silloin toimia.
6. Kuuntele ja kannusta. Kanna vastuuta muiden osallistumisen ja yhteenkuulumisen tunteista.

Häirintätilanteiden käsittely

Jokainen protu on vastuussa hyväksyvän ilmapiirin luomisesta ja häirintätilanteisiin reagoimisesta. Häiritsijä on vastuussa häirinnästä ja kiusaaja kiusaamisesta. Vastuu häirintätilanteen selvittämisestä siirtyy järjestön vastuuhenkilöille, kun he saavat tiedon häirinnästä tai kiusaamisesta.

• Häirintäyhdyshenkilöt (jatkossa ‘häryt’) vastaanottavat ja käsittelevät ilmoitukset sekä aloittavat selvittelyn. Heidän vastuistaan ja velvollisuuksistaan on hyväksytty oma linjauksensa.
• Puheenjohtajisto vastaan tietoonsa tuoduista tapauksista häryjen kanssa. Häryt saavat tukea päätöksiin puheenjohtajistolta ja tarvittaessa hallitukselta.
• Hallitus vastaa koko järjestön turvallisuudesta sekä tarvittavasta osaamisesta, ohjauksesta ja voimavaroista häirintätapausten käsittelyyn. Hallitus käsittelee häirintätapauksia vain mikäli häirintätapauksen vakavuus vaatii toimintasulun asettamista. Häirintäyhdyshenkilöt toimittavat esityksen hallitukselle lähtökohtaisesti ilman henkilöiviä tietoja.
• Hallitus käsittelee kerran vuodessa häryjen vuosiraportin ja lähettää tarvittaessa kehittämistä vaativat asiat turvallisuustyöryhmän valmisteltavaksi. Yksi häryistä kuuluu työryhmään.

Toimintaohjeet häirintätilanteissa ja toimintasulkuprosessi

A. Pysähdy, kuuntele ja selvitä, mitä on tapahtunut

Häirintä on tuotava esiin, jotta siihen voidaan puuttua. Häirinnän kohteen tai sitä todistaneen on tärkeää kuvailla, millaisesta käytöksestä on kyse ja miksi se koetaan epäasiallisena. Häirinnän kohteen, sitä todistaneen tai oletetun häiritsijän ei tarvitse selvittää asiaa yksin. Kaikki voivat pyytää häryn, jaoston edustajan, puheenjohtajiston jäsenen, toiminnanjohtajan tai muun tukihenkilön avukseen.
 

Koen häirintää

Jos pystyt, kerro tuntemuksesi häirinnän, syrjinnän tai kiusaamisen kokemuksesta sen aiheuttajalle. Voit kertoa tapauksesta tilaisuuden tai jaoston vastuuhenkilölle, härylle tai muulle henkilölle. Voit lähettää myös nimettömänä kuvauksen epämiellyttävästä tilanteesta. Mikäli kokemasi häirintä on
erityisen vakavaa tai lainvastaista (hyväksikäyttö, pahoinpitely), ota yhteys heti myös poliisiin.

Todistan häirintää

Mikäli pystyt, puutu tilanteeseen. Muistuta, mitä epäasiallinen käytös on, ja kerro turvallisemman tilan periaatteiden kunnioituksesta. Kerro tapauksesta tilaisuuden tai jaoston vastuuhenkilölle, härylle tai puheenjohtajistolle. Voit lähettää kuvauksen tilanteesta myös nimettömänä. Voit olla yhteydessä
häirintäyhdyshenkilöihin, vaikka et olisi varma, onko kohtaamasi tilanne häirintää.

Työskentelyrauha auttaa häirintätilanteiden selvittelyssä. Älä levitä tietoja häirintätilanteista, jotta huhujen tai arvailujen mahdollisuus ei kasva. Tämä koskee kaikkia asianosaisia tai siitä kuulevia.

Vastaanotan tiedon häirinnästä

Häryt vastaavat häirintätapausten käsittelystä ja selvittelystä asianosaisten välillä. Mikäli saat tiedon häirinnästä, mutta et ole häry, välitä tieto heille.Jos koet pystyväsi selvittämään asian itse, voit sopia häryjen kanssa tekeväsi sen. Muista kuitenkin, että apua on saatavilla.

Minua syytetään epäasiallisesta kohtelusta

Älä vähättele toisten tuntemuksia. Raja kiusaamisen ja jokapäiväisten ristiriitojen ratkaisemisen välillä saattaa olla hyvinkin häilyvä. Epäasiallista kohtelua ei ole erimielisyys asioista, eikä kiivaskaan keskustelu, jos keskustelun sävy on muutoin toisia henkilöitä kunnioittavaa. Mikäli vastapuoli ilmaisee kokevansa keskustelun kuitenkin epämukavaksi, on hyvä käydä yhdessä läpi, miten keskustelu voi onnistua ilman loukkaantumisen tuntemuksia. Lopeta välittömästi epäasialliseksi koettu käytöksesi, vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään. Pidä myös itse kirjaa tapahtumista. Tarvittaessa voit saada keskusteluapua esimerkiksi häryiltä.

Protun toiminta häirintätilanteissa

Ilmoituksen saanut häry kirjaa ylös tapahtumien kulun. Hän kuulee ensimmäiseksi häirityn ja mahdollisesti tilannetta todistaneiden henkilöiden näkemykset. Häry ei jaa mitään tietoja tai ryhdy toimenpiteisiin ilman häirintää kokeneen suostumusta. Poikkeuksellisen vakavissa tapauksissa, joissa uhreja on useita, voidaan hallituksen luvalla tapausta alkaa selvittää anonyymisti myös ilman uhrien suostumusta. Erityisen vakavasta syystä hallitus ja puheenjohtajisto voivat selvittää ja käsitellä häirintätapauksia ilman erillistä lupaa tai pyyntöä häryiltä, mikäli hallituksen absoluuttinen enemmistö niin päättää. Ilmoitukseen kirjataan, mitä on tapahtunut, milloin, missä, mitä puhuttiin ja kuka on tietoinen asiasta. Ilmoituksen vastaanottaja ilmoittaa kirjallisesti häiritylle, että hän on vastaanottanut ilmoituksen ja ryhtyy toimenpiteisiin. Oletetulle häiritsijälle ilmoitetaan ilmoituksentekijän luvalla, että hänestä on tehty häirintäilmoitus, millaisesta toiminnasta ilmoitus on tehty, tieto miten selvittely tulee etenemään ja mitä se tulee vaatimaan.

Häryt vastaavat tietosuojasta ja mukana olevien henkilöllisyyden salaamisesta. Tiedon vastaanottaneella on oikeus keskustella tapauksesta muiden häryjen kanssa. Mikäli häry itse on oletettu häiritsijä, on hän jäävi asian käsittelyyn. Häryt käsittelevät tapaukset luottamuksellisesti ja luovuttavat asianosaisten nimet tai muut henkilöivät tiedot muille vain, jos tästä on sovittu asianosaisten kanssa. Mikäli henkilö epäilee itsestään tehdyn ilmoituksen, voi hän tiedustella asiaa häryiltä. Henkilöllä on oikeus saada itseään koskevat tiedot.

B. Kutsu ja kuuntele

Ensimmäinen askel on selvittää koettu häirintä sekä häirityn että oletetun häiritsijän kanssa. Selvitys tehdään puolueettomasti ja syyllistämättä. Jokaisella on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta. Protu suosittelee ensisijaisesti käyttämään sovittelussa apuna häryjen osaamista. Sekä häirityllä että häiritsijällä voi olla lisäksi apunaan oma tukihenkilö. Tavoitteena on neuvottelulla ratkaista asia ja saavuttaa kaikkia tyydyttävä sovinto. Vakavia tapauksia ei kuitenkaan tarvitse sovitella.

Vakavan häirinnän kohdalla on selvitettävä, onko kyse lainvastaisesta häirinnästä vai ei, ensisijaisesti poliisin neuvontapalvelun kautta. Mikäli avuksi tarvitaan muuta ulkopuolista konsultaatiota, esimerkiksi lakiapua, tekee selvittelijä tästä erillisen pyynnön puheenjohtajistolle, joka vie sen tarvittaessa hallitukseen. Jos häirintä jatkuu, viedään asia eteenpäin jatkokäsittelyyn puheenjohtajistolle ja tarvittaessa hallitukselle. Mikäli häirinnän tekijä kuuluu mainittuihin toimielimiin, on hän jäävi asian käsittelyyn.

Vakavissa tapauksissa järjestön hallituksella on velvollisuus tehdä ilmoitus asiasta viranomaisille. Asianosaisilla itsellään on aina oikeus ilmoittaa asiasta poliisille.

C. Arvioi, ratkaise ja mieti toimenpiteet

Tärkeintä on, että häirintä aidosti loppuu. Selvittelyä tekevän on syytä varautua siihen, että osapuolten kertomukset saattavat erota toisistaan huomattavastikin. Selvittäjän on pohdittava asiaa huolellisesti ja puolueettomasti. Osapuolille annetaan sovittelutilanteessa tai sen jälkeen ohjeita ja neuvoja. Häiritsijälle voidaan esimerkiksi antaa ohjeet asiallisesta käyttäytymisestä ja tieto toimista, miten järjestö toimii häirinnän jatkuessa.

Ratkaisu voi myös olla se, ettei tapauksen yhteydessä häirintää voida osoittaa. Tällöin asian käsittely päättyy ja selvittelijä antaa ratkaisunsa kirjallisesti. Näin asianosaisilla on myöhemmin näyttö, että asia on selvitetty ja ratkaistu. Huolimatta tästä vastuulliset toimijat tekevät parhaansa, jotta tapauksen eri osapuolilla olisi mahdollisimman turvallista olla Protussa.

Mikäli asia ei pääty sovintoon, on selvitettävä, onko kyse lainvastaisesta häirinnästä vai ei. Mikäli avuksi tarvitaan ulkopuolista konsultaatiota, esimerkiksi lakiapua, tekee selvittelijä tästä erillisen pyynnön puheenjohtajistolle, joka vie sen tarvittaessa hallitukseen. Jos häirintä jatkuu, viedään asia eteenpäin jatkokäsittelyyn puheenjohtajistolle ja tarvittaessa hallitukselle. Mikäli häirinnän tekijä kuuluu mainittuihin toimielimiin, on hän jäävi asian käsittelyyn.

 

Mikäli häirintä on poikkeuksellisen törkeää tai toistuvaa, voidaan kyseiselle henkilölle asettaa määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva toimintasulku eli osallistumiskielto joihinkin tai kaikkiin Protun tapahtumiin. Asianosaista tiedotetaan asiasta vähintään viikkoa ennen hallituksen kokousta ja hänelle varataan mahdollisuus kertoa kantansa siellä. Toimintasulun antamiseen ja myöhemmin sen purkamiseen vaaditaan hyväksyntä vähintään puolelta hallituksen jäsenistä. Mikäli häirinnän tekijä kuuluu hallitukseen, on hän jäävi asian käsittelyyn. Jos toimintasulun saanut henkilö on järjestön jäsen, voi hän osallistua Protun yleiskokouksiin. Mikäli häirintä on niin vakavaa, että jäsenen erottaminen nousee ratkaisuksi, tekee erottamisesta päätöksen järjestön yleiskokous.

Häirintäyhdyshenkilöt tiedottavat toimintasuluista Protun toiminnanjohtajaa, joka huolehtii, että rekrytointia tekevien toimielimien vastuuhenkilöt huomioivat sulut henkilönimityksiä tehdessään.

Erityisen vakavasta syystä hallitus ja puheenjohtajisto voivat selvittää ja käsitellä häirintätapauksia ilman erillistä lupaa tai pyyntöä häryiltä, mikäli hallituksen absoluuttinen enemmistö niin päättää.

 

D. Seuraa, varmista ja tiedota

 

Jokaista järjestön sisällä käsiteltyä häirintätilannetta seurataan kohtuuden rajoissa. Häryt luovat seurannasta aikataulun. Sovittuina ajankohtina häryt selvittävät häirittyä ja häiritsijää kuullen, onko sovitussa pysytty. Mikäli seuranta vaatii, tiedottavat häryt puheenjohtajistoa tilanteen muutoksista.

Häryt yhdessä osapuolten kanssa päättävät, mitä hallitukselle kerrotaan sovitellusta asiasta. Protun hallitus puheenjohtajan suulla voi tiedottaa tapauksesta, jos kokee sen järjestön hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeäksi. Kriisitilanteissa viestinnästä on vastuussa koko puheenjohtajisto. Heidän apunaan toimii järjestön viestintäkoordinaattori.

Hallituksen yleisenä vastuuna on seurata järjestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin tilannetta ja tarvittaessa puuttua siihen uusilla linjauksilla tai seurannalla.

https://syrjinta.fi/hairinta